Historiaa

Vanhan Sallan 1996 juhlahankkeen vaiheet

1991    Ajatus Vanhan Sallan hautausmaiden kunnostamisesta syntyi, kun sallalaiset pääsivät tekemään matkoja entisille kotipaikoilleen.

1993    Sallan kunta, seurakunta ja Salla-Seura ry kokosivat touko- kesäkuussa luottamushenkilöistään talkoojoukon siivoamaan ja raivaamaan Vanhan Sallan kirkonraunion ja hautausmaan ympäristön. Heinäkuuhun mennessä talkoojoukko oli saanut aikaiseksi sen verran, että vanhan kirkon paikalla voitiin pitää kenttäjumalanpalvelus. Jumalanpalvelusta johti khra Tuomo Lankila.

1994    Tuli esille tarve suunnitelle hautausmaan kunnostus yksityiskohtaisesti. 25.10. perustettiin Vanhan Sallan hautausmaiden kunnostustoimikunta.

Toimikunnassa edustivat Sallan kuntaa Jyrki Peltomaa, Sallan seurakuntaa Tuomo Lankila, Antti Kettunen, Sinikka Peuraniemi ja Heikki Karkkola, Salla-Seuraa Oiva Kunnari, reserviläisjärjestöjä Jyrki Kuukkanen ja Reino Törmänen sekä rintamaveteraaneja Martti Remes. Toimikuntaan kutsuttiin myös paikalliskulttuurin tuntija Olavi Kantola.

Antti Kettusen laatimassa kunnostussuunnitelmassa mainittiin, että hautausmaan paikka osoitetaan muistomerkillä ja että hauta-alue juhlallisesti pyhitetään uudelleen.

1994-1995     Talvella Sallan kunnan, seurakunnan ja Salla-Seuran edustajat neuvottelivat ensi kerran Kantalahden kaupungin edustajien kanssa maa-alueen vuokraamisesta ja kiinteiden rakennelmien pystyttämisestä vanhan kirkon raunioiden lähelle. Salla-Seura ry. otti vastuun hankkeesta juridisena organisaationa anoen Opetusministeriöltä varoja suunnitelmassa esitettyjen kunnostustöiden jatkamiseen. Salla-Seura järjesti myös kansalaiskeräyksen lisävarojen saamiseksi. Sallan kunta ja seurakunta auttoivat hanketta talousarvioidensa kautta.

1995    Kesällä kunnostustyö jatkui siten, että sankarihaudat ympäröitiin valkoisella aidalla, muistomerkiksi tuotiin paikalle professori Ensio Seppäsen valmistama suurikokoinen jaloteräsristi. Kirkonraunion länsipäähän tehtiin kiinteät rakennelmat kokoontumisia varten ja alueelle pystytettiin huoltorakennukset.

18.7. pidetyssä Vanhan Sallan jumalanpalveluksessa oli liturgina Antti Kettunen, khra Tuomo Lankila saarnasi. Osallistujia oli yli sata henkilöä.

8.11. perustettiin Vanhan Sallan juhlatoimikunta suunnittelemaan ja toteuttamaan seuraavaksi kesäksi aiottu hautausmaiden uudelleenpyhittämis- ja muistojuhla. Juhlatoimikunnan jäseniksi tulivat Jouko Ilvonen, Olavi Kantola, Tuomo Lankila, Antti Kettunen, Oiva Kunnari Kauko Mikkola, Martti Niskala, Anna Salmijärvi ja Olli Vermas.

1996     Kesällä juhla-alue viimeisteltiin ja ristin juureen asennettiin Ensio Seppäsen valmistama muistokivi laattoineen.

18.7. pidetyssä kolmannessa jumalanpalveluksessa oli liturgina Tuomo Lankila, piispa Olavi Rimpiläinen saarnasi. Suomalaisia ja venäläisiä kutsu- ja juhlavieraita oli paikalla kaikkiaan noin kuusisataa.

Luterilaisen jumalanpalveluksen jälkeen Murmanskin ja Montsegorskin arkkimandriitan sihteeri Nikodim toimitti ortodoksisen rukouspalveluksen.

Vanhaan Sallaan haudattujen suomalaisten muistomerkin paljastustilaisuudessa puhuivat maaherra Hannele Pokka, Kantalahden kaupunginjohtaja Vladimir Ahremejko ja poliisiylijohtaja Olli Urponen.

Suomalaiset ja venäläiset kunnioittivat seppelein toistensa sankarivainajien muistoa.

Tilaisuus noteerattiin valtakunnallisissa tiedotusvälineissä.